Perintöverolaskuri
Syötä oma perintöosuutesi, ei kuolinpesän koko arvoa. Laskuri käyttää Verohallinnon perintöverotaulukkoa.
Perintövero
1 300,00 €
Asteikko voimassa 1.1.2026 alkaen (aiempi asteikko 31.12.2025 asti valittavissa). Tulos on arvio, ei veroneuvontaa.
Perintöverotaulukko 1.1.2026 alkaen
Perinnönsaajat on jaettu kahteen veroluokkaan perinnönjättäjän ja perinnönsaajan sukulaisuussuhteen mukaan. Ensimmäisessä veroluokassa vero on edullisempi.
1. veroluokka: lähimmät sukulaiset
| Perinnön arvo (euroa) | Vero alarajan kohdalla | Veroprosentti ylimenevästä osasta |
|---|---|---|
| 30 000-40 000 | 100 € | 7 % |
| 40 000-60 000 | 800 € | 10 % |
| 60 000-200 000 | 2 800 € | 13 % |
| 200 000-1 000 000 | 21 000 € | 16 % |
| 1 000 000- | 149 000 € | 19 % |
2. veroluokka: muut kuin lähimmät sukulaiset
| Perinnön arvo (euroa) | Vero alarajan kohdalla | Veroprosentti ylimenevästä osasta |
|---|---|---|
| 30 000-40 000 | 100 € | 19 % |
| 40 000-60 000 | 2 000 € | 25 % |
| 60 000-200 000 | 7 000 € | 29 % |
| 200 000-1 000 000 | 47 600 € | 31 % |
| 1 000 000- | 295 600 € | 33 % |
Vero lasketaan omasta osuudesta
Perintövero lasketaan jokaisen perillisen omasta perintöosuudesta, ei kuolinpesän koko arvosta. Perukirja ja mahdollinen testamentti määräävät, minkä kokoisesta osuudesta kukin maksaa veroa.
Esimerkki: kuolinpesän omaisuuden arvo on 150 000 euroa ja perillisiä on kolme, joista kukin saa kolmanneksen. Jokainen laskee veron omasta 50 000 euron osuudestaan, ei 150 000 eurosta.
Ketkä kuuluvat ensimmäiseen veroluokkaan
Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat perinnönjättäjän aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli sekä perillinen suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa eli lapsi, lapsenlapsi, vanhempi ja isovanhempi. Myös aviopuolison tai entisen aviopuolison perillinen suoraan alenevassa polvessa kuuluu ensimmäiseen veroluokkaan. Adoptiolapset ja -vanhemmat ovat samassa asemassa kuin biologiset sukulaiset.
Avoliitossa elänyt kuuluu ensimmäiseen veroluokkaan, jos hän on ollut aiemmin avioliitossa perinnönjättäjän kanssa tai jos heillä on tai on ollut yhteinen lapsi.
Toiseen veroluokkaan kuuluvat muut kuin lähimmät sukulaiset, esimerkiksi sisarukset, sedät, tädit, enot ja serkut, sekä perheen ulkopuoliset henkilöt.
Kaava
Vero lasketaan perintöosuuden koko arvosta portaittain:
vero = alarajan vero + (osuus - alaraja) × prosentti.
Esimerkki: 45 000 euron perintö äidiltä
Perintö kuuluu ensimmäiseen veroluokkaan. Osuus 45 000 euroa osuu portaaseen 40 000-60 000, jonka alarajan vero on 800 euroa ja ylimenevän osan veroprosentti 10.
Ylimenevä osa on 45 000 - 40 000 = 5 000 euroa, josta vero on 500 euroa. Perintövero on yhteensä 1 300 euroa.
Esimerkki: 35 000 euron perintö sedältä
Perintö kuuluu toiseen veroluokkaan. Osuus osuu portaaseen 30 000-40 000, jonka alarajan vero on 100 euroa ja veroprosentti 19.
Ylimenevästä 5 000 eurosta vero on 950 euroa, joten perintövero on yhteensä 1 050 euroa.
Yleisin virhe
Perintöveroa ei lasketa vain verottoman rajan ylittävästä osasta. Jos perintöosuus on 30 000 euroa tai enemmän, vero maksetaan koko arvosta. Veroton osa on jo otettu huomioon taulukon vero alarajan kohdalla -sarakkeessa.
Verovapaa raja nousi 2026
Verovapaa raja nousi 20 000 eurosta 30 000 euroon kuolemantapauksissa 1.1.2026 alkaen. Ratkaiseva on kuolinpäivä, ei perinnönjaon ajankohta, joten valitse laskurista oikea asteikko.
Mitä laskuri ei huomioi
Perintöverotuksessa on useita vähennyksiä joita tämä laskuri ei laske: hallintaoikeusvähennys, puolisovähennys ja alaikäisyysvähennys. Ne pienentävät verotettavaa osuutta, joten todellinen vero voi olla laskettua pienempi. Myös yritys- ja maatilavarallisuuden sukupolvenvaihdoshuojennus jää laskurin ulkopuolelle.
Perinnönjättäjältä kolmen vuoden sisällä ennen kuolemaa saadut lahjat lisätään perintöosuuteen. Jos sinulla on tällaisia lahjoja, laske ne mukaan syöttämääsi summaan.
Mihin laskuri perustuu
Laskurin käyttämät luvut perustuvat lähteeseen Verohallinnon sivu "Perintöverolaskuri". Asteikko on voimassa 1.1.2026 alkaen (aiempi asteikko 31.12.2025 asti valittavissa).
Tarkista voimassa oleva asteikko lähteestä
Mitä laskuri ei huomioi
- Laskuri ei huomioi hallintaoikeusvähennystä, joka pienentää perintöosuuden verotettavaa arvoa esimerkiksi silloin kun leski pidättää hallintaoikeuden asuntoon.
- Laskuri ei huomioi puolisovähennystä eikä alaikäisyysvähennystä.
- Laskuri ei huomioi sukupolvenvaihdoshuojennusta yritys- tai maatilavarallisuudessa.
- Laskuri ei laske myöhässä olevan perintöveron viivästysseuraamuksia.
- Perinnönjättäjältä kolmen vuoden sisällä saadut lahjat lisätään perintöosuuteen. Ne on laskettava mukaan itse.
- Perukirja ja mahdollinen testamentti määräävät lopullisen perintöosuuden. Laskuri laskee vain syötetystä summasta.
Laskuri tekee mekaanisen laskutoimituksen julkaistusta asteikosta. Yksittäistapauksessa voi olla tekijöitä jotka muuttavat lopputulosta, joten tarkista oma tilanteesi Verohallinnosta.
Usein kysyttyä
Paljonko perinnöstä voi saada ilman perintöveroa?
Jos oma perintöosuus on alle 30 000 euroa, perintöveroa ei tarvitse maksaa. Raja koskee kuolemantapauksia 1.1.2026 alkaen. Aiemmin raja oli 20 000 euroa. Jos perintöosuus on 30 000 euroa tai enemmän, veroa maksetaan koko arvosta.
Lasketaanko perintövero koko kuolinpesästä vai omasta osuudesta?
Perintövero lasketaan jokaisen perillisen omasta perintöosuudesta erikseen, ei kuolinpesän koko arvosta. Jos kuolinpesän arvo on 150 000 euroa ja perillisiä on kolme yhtä suurin osuuksin, jokainen laskee veron 50 000 euron osuudesta.
Mikä on ensimmäinen ja toinen veroluokka?
Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat perinnönjättäjän aviopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuoli sekä perilliset suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa eli lapsi, lapsenlapsi, vanhempi ja isovanhempi. Toiseen veroluokkaan kuuluvat muut, esimerkiksi sisarukset, sedät, tädit, serkut ja perheen ulkopuoliset henkilöt.
Kumpi asteikko koskee minua?
Ratkaiseva on perinnönjättäjän kuolinpäivä, ei perinnönjaon ajankohta. Jos kuolinpäivä on 1.1.2026 tai myöhemmin, sovelletaan uutta asteikkoa ja 30 000 euron verovapaata rajaa. Sitä aiempiin kuolemantapauksiin sovelletaan vanhaa asteikkoa ja 20 000 euron rajaa.
Voiko avopuoliso kuulua ensimmäiseen veroluokkaan?
Kyllä, jos avopuoliso on ollut aiemmin avioliitossa perinnönjättäjän kanssa tai jos heillä on tai on ollut yhteinen lapsi. Muussa tapauksessa avopuoliso kuuluu toiseen veroluokkaan.
Huomioiko laskuri hallintaoikeusvähennyksen?
Ei. Hallintaoikeusvähennys pienentää perintöosuuden verotettavaa arvoa esimerkiksi silloin, kun leski pidättää hallintaoikeuden yhteiseen asuntoon. Laskuri laskee veron syötetystä summasta sellaisenaan, joten vähennä hallintaoikeuden arvo osuudesta ennen syöttämistä tai tarkista lopullinen määrä Verohallinnosta.